Eräänä päivänä kävimme retkellä Ein Karemissa,
Johannes Kastajan kylässä. Viime käynnistäni
oli kauan, ja yllätyin kuinka kaunis kylä olikin.
Sisko ja suomivieraat.
Paljon ruusuja, pelapuita, oleanteria,
bougainvilleaa ja jakarandaa. En ikinä
muista tuon keltakukkaisen pensaan nimeä...
Kivoja pieniä kujia ja sokkeloisia katuja.
Jyrkät portaat jonkun asuntoon, eikä
kaiteista tietoakaan!
Ristikot joka ikkunassa.
Ovia kiinni ja ovia auki...
Bougainvillean ja rypäleen liitto.
Aikoinaan ajelimme paljonkin tämän kylän läpi.
Sisko asui Mevasseretissa ja sieltä ajoimme usein
"oikotietä" Jerusalemiin. Vältimme ruuhkat
"Jerusalemin mäessä", tiellä joka nousi ylös
Jerusalemiin. Kiersimme Ein Karemin ja
Jerusalemin metsän kautta. 15vuotta sitten
ei ollut vielä muuta tietä, kuten nyt on jo
monta vaihtoehtoa saapua kaupunkiin.
Salaa vähän kurkisteltiin porteista pihoille...
Ihana portti...
...ja salainen puutarha.
Alueella oli myös paljon oliivi- ja sitruspuita,
granaattiomenaa ja jakarandapuita.
Rinteessä ortodoksinen kirkko.
Oleanteripensas.
Ja näitä ihania ruusuja!
Lasten ollessa pieniä kävimme retkillä näillä
alueilla ja myäs Hadassan sairaalalla katsomassa
pientä potilasta tai uutta vauvaa...
Viimeisenä ajoimme piknikille Jerusalemin
metsään. Siellä on paljon tällaisia paikkoja,
joissa voi grillata ja syödä eväitä. Sapattina
ja vapaapäivinä näihin on tungosta.
Olipa kivaa käydä pitkästä aikaa Ein Karemissa!
Ja niin terapeuttista katsoa kesä- ja kukkakuvia
pakkaspäivänä...
Eeviregina.