Kuvaterkut Namibiasta 2

Ondangwa, kalpeanaamat ekassa konsertissa.

Et Cetera Etelän Ristin alla

Pekka Simojoki halusi viedä kuoronsa Ambomaalle Namibiaan ja

nyt se viimein toteutui. Konsertteja pidettiin 11 eri paikkakunnilla.

Osa kirkoissa, mutta suurin osa kylillä ja kaupungeissa, jotkut puun 

alla, ostoskeskusten pihoilla ja telttakatoksissa.

Yleisöä konsertissa.

Tykkäsin kuoron esiintymisestä. Se oli rentoa ja riemullista 

afrikan musiikkia. Laulut oli ndongaksi, englanniksi ja suomeksi.

Namibiassa on opittu saksalaisten ja suomalaisten jäykkää 

luterilaisuutta. Kirkoissa veisataan tuttuja suomalaistenkin

tekemiä virsiä ndongaksi (esim.Heikki Klemetti !)

Kuoro sai tehdä vähän töitä, että kansa alkoi liikkua ja tanssia

musiikin mukana. Mutta onnistuihan se!

Kuorolainen Philip mamojen kanssa tanssimassa.

Puunalus- konsertti Onyaanyassa.

Meitä oli yli 60 suomalaista matkassa. Kuoron lisäksi oli

yli 20-henkinen aktioryhmä ja paikanpäällä asuvat Riitta, Timo 

ja Sylvia. Heidän kanssaan porukan muonituksesta vastasivat 

Hanna ja Pirkko.

Timo kertoo mm. alkoholin haitoista.

Konserttiyleisöä Oshikangossa, Angolan rajakaupungissa.

Haasteita hommaan antoi afrikan-aika. Siellä ei tunneta tiukkoja 

aikatauluja, eikä kelloa katsota pilkuntarkasti. 

Konsertit alkoivat myöhässä, koska ruokalut alkoi myöhässä ja 

ruokailut alkoivat myöhässä koska sitä ennen pidettiin puheita

ja esiteltiin ihmisiä... Ja joskus ruokailu oli kokonaan unohdettu

järjestää! 

Sanoimmekin monille, että hermot pitää jättää Suomeen, kun tänne

matkustaa! Täällä pätee afrikan aika ja piste.

Sadekonsertti Eenhangossa.

Muutamat ryhmästä sairastui flunssaan, kuumeeseen,

äänenmenetykseen tai mahatautiin. Joku oli tiputuksessakin

vähän aikaa.  Joka konserttiin löytyi kuitenkin täysi kuoro

iloisia laulajia.

Vanhan bensiksen katoksessa Oshakatissa.

Haasteellinen paikka kun stage meinasi hajota kuoron alta.

Konserttipaikoilla oli aina poliisivartiointi, soittimet ja äänen

toisto vaativat valvontaa, myös suomalaisten turvallisuutta

valvottiin hienosti. Homma toimi ja ketään ei ryöstetty

konserttipaikoilla. 

Tosin Riitan, Timon ja Sylvian kotiin mentiin eräänä yönä.

Varkaat veivät pari läppäriä, kamerat ja vähän rahaa. Ehkäpä

he tainnuttivat kaasulla, kun kukaan ei herännyt ennen aamua.

Myös muista paikallisten ryöstöistä ja pahoinpitelyistä

kuulimme paikkakunnalla. Kyllä tuommoinen tapaus pelotti,

moni valvoi yöllä ja mietti esteitä huoneen ovelle!

Kirkkoväki  pick-uppiin ja menoksi.

Viimeinen konsertti Opuwossa....

(suomeksi kaikenloppu)

Konsertti Opuwossa.

Kaikenlaisia kyhäyksiä oli rakennettu polttavan auringon suojaksi.

Tässä vielä linkki ohjelmaan, joka näytettiin Namibian TV:ssä

pariin kertaan.

https://www.youtube.com/watch?v=YgsVOT1m8e0&feature=youtu.be

Se oli myös varsinainen tapaus. Lähetimme kolme erillistä ohjelmalevy-

pakettia ja seurasimme postin kulkua netistä. Ne menivät Winhoekiin saakka, 

mutta perille TV:n lähetykseen eivät koskaan-tämä on afrikkaa.

Veimme sitten neljännen levyn Namibian NBC:lle omilla jaloillamme ja

ojensimme sen tuottaja Berthalle, hän ihastui ohjelman Ahtisaari osioon, 

koska oli juuri tulossa maan 24:s itsenäisyyspäivä.

Bertha soitti pomolleen ja ehdotti ohjelmaa ulostulevaksi itsenäisyys-

päivän iltana ja näin tapahtui. Uusinta tuli viikon kuluttua.

Yksi euro on 14 Namibian dollaria

Yksi euroopan minuutti on 14 Namibian minuuttia.

Näin taas afrikan tunnelmissa, terveisin Eeviregina.