torstai 5. marraskuuta 2015

Blogini tarina

Eeviregina Jokirannassa-blogissa.

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaan neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.

5. Mikäli olet Instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä. #Blogisitarina-haasteen käynnisti: kototeko-blogi.

Sain jo viikkoja sitten tämän haasteen Jaelilta Appelsiinipuun alta.


MITEN BLOGINI SAI ALKUNSA?

Löysin tämän bloggailuharrastuksen 2009, kun aloin seurata
siskoni blogia Pieni oliivipuu.
Vähitellen kiinnostuin lisää ja aloin ajatella, että jospa
minäkin osaisin tehdä omaa blogia.
Mieheni oli sairaana ja oli kotona enemmän, joten hänellä
oli aikaa neuvoa ja opastaa minua. Olin ihan tumpelo
tietokoneen kanssa, ja olen edelleen!

Jokirannassa.

KUINKA SE ON KEHITTYNYT AJAN SATOSSA?

Onhan blogissani tapahtunut muutosta sieltä alkuajoilta.
Kuvien laitossa oli aluksi ongelmia.
Alussa kerroin enemmän tuunauksista, sisustamisesta 
ja käsitöistäni. Vähitellen puutarha-aiheet ovat tulleet
enemmän ja enemmän esille. Joko omaa pihaa tai sitten
muualla kuvattuja puutarhoja olen esitellyt aika paljon.
Myös matkoista on tullut kerrottua paljon, mutta se aihe oli
mukana jo ihan alussakin.

Blogini on sekalainen sekoitus vähän kaikkea, se ei sovi
minkään määrätyn otsikon alle.
Huomaan, että monet alun kommentoijat ovat hävinneet
tai lopettaneet bloggaamisen. Mutta toisaalta uusia lukijoita
on tullut paljon lisää.

 Äiti ja isä kihlakuvassa 1959.

MITKÄ OVAT OLLEET MERKITTÄVIMPIÄ TAITEKOHTIA?

No eipä mitään hirmu erikoista tule mieleen. Aluksi olin kyllä
ihmeissäni, kun blogiini alkoi tulla kommentteja ja lukijoita.
Vähitellen teitä kirjautui lukijoikseni.
Tiedän, että blogillani on paljon anonyymejä lukijoita, olisi
kivaa jos joskus kommentoisitte!

Surullisin aika bloggaamisessa oli kevät 2011, kun äitini
nukkui pois. Sinä vuonna en kovin montaa bloggausta
jaksanut tehdä.  Sinä kesänä aloin tehdä takapihan puutarhaa
surutyönä. Olen jatkanut sitä joka kesä ja kohta se alkaa olla
valmis.

 Mummuni Eevi Regina ensimmäisen lapsensa Priitan
kanssa Kykyrillä noin 1930.

Bloginimeni Eeviregina tulee siis joen toisella puolella
asuneelta mummultani. Asumme mummun perintömailla
Jokirannassa, joten sekin nimi tulee tästä paikasta.

Mummula. Keskellä näkyvä vaalea pikkutalo oli kotini
melkein 5-vuotiaaksi asti.

Haastan mukaan seuraavat 4 blogia kirjoittamaan omaa
tarinaansa:

Rakkaudesta Vironperään
Talo tähtitaivaan alla
Kivimäen elämää
Pieni Oliivipuu (taisit saada tämän haasteen jo 
Kaikkea hyvää-blogistakin!)

Oikein hyvää marraskuun jatkoa, tuikutellaan ja laitellaan
talvivaloja ikkunoille ja terasseille! 

                     Eeviregina.

22 kommenttia:

  1. Olipa hieno tarina, kiitos! Sinä olet ollut pitkään bloggaajana. Niin nostalgisia ja kauniita nuo vanhat kuvat, ja mikä muistojen aarre niihin kätkeytyykään.
    Minä oikeastaan jo kirjoitinkin blogini tarinan kun aloitin uuden blogin nyt lokakuussa Tuula's life (vanha tuli tiensä päähän) Aloitin blogini kertomuksella: Kolmas elämäni.
    Kiitos sinulle Eeviregina mielenkiintoisesta blogista.

    VastaaPoista
  2. Kiitos mielenkiintoisesta tarinasta. On kiva nähdä, että kaikilla blogeilla on erilainen syntyhistoria. Vanhat valokuvat ovat ihania! Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  3. Kiitos haasteesta!Yritan saada postauksen siita aikaiseksi.
    Kyllapa sinullakin on jo bloggausvuosia takana.Oli kiva,etta myos aloitit.Tama on minullekin sellainen "tiedote" elamastasi kuvineen...

    VastaaPoista
  4. Miälenkiintoosta lukia mistä plokien nimet on napattu ja mistä nimimerkit on saanu alakunsa. Kiva ku on säilyny vanahoja valokuvia. Kuva mummulasta on ku postikortista.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen syntytarina. Ja nuo vanhat valokuvat ovat todella ihania, nostalgisia!
    Moniaita vuosia lisää kivalle blogillesi, jossa vierailen aina, kun uusi päivitys ilmestyy.
    ps. tervetuloa oman blogini "viralliseksi" lukijaksi! :)

    VastaaPoista
  6. Hienoja vanhoja valokuvia. Sellaisia jaksaisi katsoa enemmänkin. Nämä blogitarinat ovat todella mielenkiintoisia, koska ne valottavat blogin pitäjää enemmänkin ja tuovat inhimmillistä otetta postauksiin.
    Mukavaa isänpäiväviikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  7. Kiitos haasteesta!
    Blogin nimen taakse voi kätkeytyä paljon asioita.

    VastaaPoista
  8. Kiitos kommentoinneistanne!
    Ja aina unohdan kiittää uusia lukijoikseni kirjautuneita! Teitä on tullut kesän ja syksyn aikana monia!
    Tänään on aika kulunut pihavaloja viritellessä ja sammalia, kuusenhavuja jamustikanvarpuja hakiessa. Viikonlopuksi on tiedossa terassiaskartelua ja joulukorttien väsäämistä.
    Isäinpäivää ei tänä vuonna niin kovasti juhlitakaan. Miehen isää muistetaan kynttilöin ja oma isäni on Lisaylla ja toisella siskollani Israelissa. Hyvää Isäinpäivää sinne lämpimään!

    VastaaPoista
  9. Kiitos haasteesta:) Yritän vastata haasteeseen ja haastaa eteenpäin muita! Mukavaa viikonloppua ja hyvää Isänpäivää sinne <3

    VastaaPoista
  10. Oli kiva lukea blogisi syntytarina. Ihanat vanhat valokuvat.

    VastaaPoista
  11. Oi kun sulla olikin mukava tarina :) Ihanai kuvia, olen aina tai varsinkin syksyisin niin nostalgisella mielellä, että tykkään katsella ja lueskella kaikkea tällaista :)

    VastaaPoista
  12. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  13. Kiva on aina lukea blogiasi ja tietaa elamastasi .Myos pihajutut kiinnostavat ja matkajutut.Nostalgisia kuvia olit myos loytanyt.Taalla me vietamme isanpaivaa isan kanssa huomenna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa Isäinpäivänviettoa Jerusalemiin!

      Poista
  14. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  15. Olenkin ollut jo monta vuotta blogisi lukija ja tavattukin kerran! Kiva tarina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tämä bloggaus tosiaan tuonut uusia tuttavuuksiakin. Olen tavannut muutamia bloggaajia ja muutamia on tullut tutuksi jotakin muuta kauttakin.
      Harmillisesti en ole päässyt puutarhabloggaajien tms. tapaamisiin, ehkä joskus onnistuu.

      Poista
  16. Vanhat kuvat ovat ihania katseltavia. Ja kauniin joen varrella taidatte asua. Oli mukava lukea blogisi kehitystarinaa.

    Kiva, kun vierailit blogissani, niin löysin tänne. Mukavaa marraskuun viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  17. Pirjo, Tervetuloa lukijakseni! Ja Navettapiialle kiitos haasteesta!
    Saa ihan luvan kanssa plarata kesäkuvia, ihan siinä mielikin piristyy näin synkkänä hetkenä!

    VastaaPoista