Kevätmessut Helsingissä.
Kiitos Navettapiialle haasteesta, innostuinkin heti
selailemaan kesäkuvia ja vastaamaan haasteeseen!
KOLME ASIAA, JOTKA ILAHDUTTIVAT VIIME
KESÄNÄ (kasvukautena)
- Pääsin keväällä Puutarhamessuille ja treffasin tätini
kanssa siellä.
- Lehtijuttu työpaikastani Kesäpuutarhat-lehdessä.
- Loppukesällä hyviä löytöjä puutarhamyymälöiden
alennusmyynneistä.
-Juhannuksen aikaan kävin Hatanpään Arboretumissa
kierroksella. Siihen ne mun vierailut puutarhoissa
tänä kesänä sitten jäikin...
Juhannusruusua jokirannassa.
-Ruusupensaideni runsas kukinta. Paljoa muuta
runsasta pihallani ei sitten kukkinutkaan.
(näitä hyviä löytyikin sitten useampi...)
KOLME ASIAA, JOISTA EN PITÄNYT VIIME KESÄNÄ
- Suuri kasvikato viime talven tuhojen jälkeen ja
siitä johtuva perennojen kukkimattomuus.
- Liian sateinen kesä.
- Sormustinkukkien häviäminen. Edellisenä kesänä ne
tekivät hurjasti taimia, joiden kukkimista odotin
turhaan.
Joki tulvi useamman kerran kesän aikana.
KOLME ASIAA, JOTKA SAIN KESÄN AIKANA
VALMIIKSI
- Loppukesästä sain työpaikallani isoja perenna-
alueita valmiiksi. Toivon todella, että ne eivät
paleltuisi talven aikana!
- Perennapenkin uusiminen. Tässä kasvaa angervoa, puna-
latvaa, ukonhattua ja viiruhelpiä. Ukonhattu meinasi ihan
hukkua viiruhelpiin, joten perkkasin ne erilleen, viiruhelpi
muutti saaviin ja sain tädiltä lisää ukonhattua.
Lisäksi istutin keijunkukkaa ja sipulikukkia kevääksi.
- Sain vihdoin istutettua kärhön männyn runkoa kiertämään.
KOLME ASIAA, JOTKA JÄIVÄT KASVUKAUDELLA
KESKEN
- Rinnepenkin uusiminen. Siinä on rikkaruohot ottaneet
vallan.
- Juolaan hävittäminen kiviaitapenkistä. Pääsin jo
alulle, mutta kesken jäi.
- Takapihan loppurutistus. Sain tehtyä polkua ja
laitoin kuorikatetta siihen ja aidan vierustalle.
2-3 metrin alueelta puuttuu vielä pensaat ja
perennat, mutta aika valmista jo on!
Myös puuvaja jäi maalia vaille, toivottavasti
keväällä uudella innolla...
KOLME ASIAA, JOITA STRESSASIN
- Perennapenkkien kasvien häviäminen. Se masensi
koko kesän ajan, ei ollut innostusta oikein tehdä
mitään pihalla. Loppukesän alesta ostin uusia
kasveja aukkopaikoille.
- Liian vähän aikaa oman pihan hoitamiseen.
Alppikärhö kukki vielä lokakuussa.
- Kärhöjen huono menestyminen. Istutan ne ehkä liian
matalaan multaan ja joskus lakastumistautikin on vienyt
ne. Taas ostin muutaman, jospa ne menestyisivät.
Onneksi kolme alppikärhöä kukkii vuodesta toiseen.
KOLME ASIAA, JOTKA SAAVAT SINUT
RENTOUTUMAAN
- Iltakierrokset puutarhassa. Ja näköjään se
aurinko kuitenkin joskus paistoi...
- Joidenkin kasvien runsas kukkiminen, kuten kurjenpolvet.
Ja onneksi kesäpikkusydämet, harjaneilikat ja malva
ovatkin vielä hengissä! Eivät vaan kukkineet tänä kesänä.
- Iltaretket meren rantaan.
KOLME ASIAA, JOTKA HALUAISIT HANKKIA
TULEVANA KESÄNÄ
- Mantsuriankärhö ja lumikärhö jäivät
hankkimatta tänäkin kesänä.
- Neilikkaruusun, talven tuhottua tämän kaunottaren.
- Mansikkamaan. Nyt mansikkani kasvavat kukkien
kanssa samoissa penkeissä.
KOLME ASIAA, JOISTA UNELMOIN
- Aurinkoisempi ja lämpimämpi kesä!
Monetin Giverny.
- Puutarhavierailut kotimaassa ja ulkomailla. Tänä
kesänä ne jäivät todella vähiin, kun vertaa viime
kesään.
Harmillinen muistutus, nämäkin kukat
hävisivät. Istutin uusia sipuleita keväälle,
toivottavasti menestyvät!
- Runsasta kukkaloistoa niin perennoissa, puissa
kuin pensaissakin.
Kiitos, kun jaksoitte lukea pitkän sepustukseni!
Lähetän haasteen seuraaville blogeille:
Maatuska, Selätön puutarha
Irene, Rakkaudesta Vironperään
Sylvi, Elämää luonnossa
Oikein ihania hetkiä itse kullekin puutarhakuvien
parissa! Eeviregina.
Ihania kuvia! Viime talvi oli tosi kova kasveille, toivottavasti tästä talvesta ei tule samanlaista.
VastaaPoistaPaljon ihanuutta kuvissasi. Viime kesää kyllä varsin paljon latisti talvituhot. Onneksi moista tappotalvea tuskin tulee ja keväällä saadaan ihastella sipulikukkia jo ihan täysillä.
VastaaPoistaTämä on niin mukava haaste, jo monen vastauksen olen käynyt lukemassa ja lähes kaikilla on ollut yhteinen suru - viime talven aiheuttamat tuhot, niitä varmasti riitti, toivottavasti ei kuitenkaan mitään korvaamatonta lähtenyt talven matkaan.
VastaaPoistaIhanan kesäisiä kuvia, piristyksiä marraskuun sateen keskelle.
Talven tuhot oli kyllä masentavia.
VastaaPoistaLaukat ja kaikki tulppaanit kuolivat, samoin sormustinkukat, leimukukat, pari punalatvaa ja sininen kurjenpolvi.
Pensaista kuoli muutama syyshortensia, neilikkaruusu ja tuoksuköynnöskuusama.
Lisäksi pari kärhöä ja pari humalaa jäi nousematta.
Ja yksi tuija kuoli. Varmaan muitakin, en jaksanut niin tarkkaan laskea, mutta eilen näin edellisen vuoden kuvista tuhojen laajuuden...
Mukava lukea vastauksiasi.
VastaaPoistaKiitos haasteesta.
katsotaan kuinka kerkiän vastaamaan.
hyvää jatkoa. sinulle ja unelmien täyttymistä.
Edellisen vuoden puutarhakuvia katsellessa huomaa mitä kaikkea talvi veikään. Mutta katse ensi vuoteen ja uusiin suunnitelmiin, uusiin kukkasiin:)
VastaaPoistaOlipa tosi kiva postaus! Ja niin mukavaa katsella värikkäitä kukkasia juuri nyt, kun on niin harmaata ja valotonta.
VastaaPoistaHyvää viikonvaihdetta Sinulle! <3
Nopiaa saikki haastevastauksen :) Kiva!
VastaaPoistaSen ajatuksen voimalla, ettei toista samallaasta talavia tuu, jaksoo puutarhas touhata.
Kiitos haasteesta!
VastaaPoistaNyt suon itselleni pienen tauon muuttoruljanssin keskellä.
Kiva postaus;) Paljon teki tosiaan tuhojaan viime talvi. Mutta kun en muista toista samanlaista talvea, niin ehkäpä se oli vain harvemmin nähtävä poikkeus. Ensi kesä tuo taas uusia ihania kukkaihanuuksia;)
VastaaPoistaOlipa mukava kesäinen postissa tämän pimeyden keskellä! Mantsuurian kärhöä minäkin havittelen ☺
VastaaPoistaSiis postaus... Taas tämä ennakoiva tekstinsyöttö!
VastaaPoistaIhania kesäkuvia tämän marraskuun pimeyden keskelle. Ja mielenkiintoisia kuvauksia kesän kulusta. Itselleni jäi huonoksi viime kesänä tuo kukkien seuraaminen, mutta saman huomion kuitenkin tein... sormustinkukka ei kukkinut.
VastaaPoistaMukavaa alkanutta viikkoa! Nyt eivät kukat kuki, mutta talvivalot antavat iloa!
Toivotaan ettei yhtä kovaa talvea enää tule... Joku hyvämuistinen sanoi, että 1980-luvulla oli sellainen viimeksi, joka tuhosi paljon pensaita ja perennoja.
VastaaPoistaOlikohan se sama talvi, joka tappoi myös äidin persian keltaruusut ja tuoksuköynnöskuusamat?
Onneksi saa alkaa miettiä ja suunnitella uutta kevättä ja kesää, kunhan on vietetty ja nautittu tämä tuleva joulunaika!
Ihania kuvia.
VastaaPoista