Nappasin tämän haasteen Anun puutarhasta Kevät - mikä ihana sana!
Voi miten tätä vuodenaikaa odotetaankaan! Monelle se on varmasti
odotetuin vuodenaika. Ainakin puutarhureille!
Tässä tulee oikein kuvamaraton, mutta en raaskinut jättää mitään
pois! Kuinka ihanaa onkaan tutkia pihalla kukkapenkkejä, mitä
sieltä nousee ja millä vauhdilla! Joka päivä on käytävä kierros
pihalla tutkimassa piippoja.
Odotan niin auringon paistetta, lintujen visertelyä, kaiken vihreän
lisääntymistä luonnossa, joki tulvii ja jäälautat ryskää meidän tontin
läpi merelle päin. Silmut puhkeaa puissa ja pensaissa ja kukat aukoo
nuppujaan.
Mulla on oikein väri-ilottelua tulppaanipenkeissä, jopa tuota
keltaista, mitä en yleensä paljoa käytä. Mutta keväällä on sama
mitä väriä sieltä nousee, kunhan vaan nousee!
Sipulikukkia ei ole ikinä liikaa, joka kevät ajattelen että miksen
tökkinyt niitä enempää multaan...
Ihania mini-iiriksiä ja krookuksia omenapuun juurella.
Keltaiset tulppaanit työpaikalta.
Sinivuokkoa olen istuttanut kotona monelle puolelle pihaa ja
sen alun olen saanut anopilta.
Valkovuokon alun olen saanut tädiltäni ja hänen pihallaan on
keväisin oikea kukkameri krookuksista ja valkovuokoista.
Lemmikki on ihana alkukesän kukka. Se saisi levitä meidän
rannassa ihan kuinka paljon haluaa.
Samoin kuin kielokin. Sitä onkin aika iso alue saaressa.
Kirsikka- ja omenapuut!
Kirsikkaa hain vuosia sitten tätini pihalta ja vasta nyt
ne ovat alkaneet kukkia ja tehdä hedelmää.
Miehen synttärilahja-omenapuut.
Keväällä myös kuolanpioni puskee mullasta ylös. Sitä olen jakanut
jo usealle alueelle, myös työpaikalleni.
Ja hups vaan ja pioni onkin jo kukassa! Se on kaunis mutta harmi
kun kukkiminen menee nopeasti ohi.
Kullerot, kevään iloiset pallerot. Näitä olen siirtänyt äidiltä
ja anopilta.
Takapihan kukkijat, vuorenkilpi ja rönsytiarella.
Taustalla myös saniainen kurottaa korkeuksiin.
Sekin on hauskan näköinen kasvaessaan.
Tämä talvi on kyllä ollut niin ihmeellinen, että piipat
voi nousta maasta jo helmikuussa! Tänäänkin oli niin
keväinen sää ja lumeton maa.
NAPPAA TÄSTÄ HAASTE ITSELLESI!
Terveisin Eeviregina, kevätfiiliksissä!
Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)
- tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki-
suurien unelmien puutarhablogin kevään kaipuu-postauksen
kommenttikenttään.
Nyt viimeistään iski koti-ikävä ja kevään kaipuu.
VastaaPoistaToivon niin, ettei tulisi takatalven tapaisia.
Mukavaa helmikuun jatkoa Eeviregina!
No sitä minäkin toivon! Huhtikuussa pitää aloitella kausityöt eikä silloin enää saisi olla lunta.
PoistaIhanaa väri-ilottelua sinun keväässäsi! Nuo kukkivat hedelmäpuut ja sipulikukat ovat minunkin kevään ehdottomia lempijuttuja.
VastaaPoistaJoka kevät nuo kukat ovat oikea piristys, vaikka tietääkin mitä sieltä pitäisi nousta. Onneksi meillä ei käy paljoa tuholaisia syömässä kevätkasveja.
PoistaJa tervetuloa lukijakseni!
PoistaIhania kuvia! Minä en laittanut viime syksynä tulppaaneja, kun edillisvuotiset eivät koskaan nouse.. No siis en ehtinyt laittaa uusia, oli kiirettä. Tulppaanit on ihan parhaita! Ja kesä voisi olla aina. ❤️ En välitä talvesta. Meillä on varmaan metrin verran lunta. Ei piippoja näkyvissä. :D Myyrät kuuluu juoksevan talon kivijalan vieressä, saa nähdä minkälaiset myyrä tuhot on kun lumet sulaa. Kevät sais tulla äkkiä! Kesä on parasta aikaa ja se kestää niin vähän aikaa.
VastaaPoistaEn minäkäänvbälitä lumesta, nyt sitä ei ole todellakaan ollut. En ole yhtään kertaa edes kolannut phaa! Meillä ei onneksi ole myyriä näkynyt. Keväthangilla joskus pupuset juoksentelee.
PoistaOijoi mitä värien tykistystä. Näinkö ihanaa on keväisin? Miten sen aina ehtii unohta totaalisesti. Kiitos.
VastaaPoistaSitä aina autuaasti unohtaa, mitä ihanuuksia uinuu tuolla maassa. Yleensä lumikuorman alla, mitenkähän on tuo talvettomuus haitannut?
PoistaIhanan värikäs kevätkaipuu! Tosin valkoiset hedelmäpuukukat tuovat mieleen kimalaiset ja tuoksut!
VastaaPoistaNiinpä. Olen todella innoissani noista hedelmäpuista. Omppusatoa saatiin viime syksynä hurjasti ja kirsikat popsittiin suuhun suoraan puista. Ai niin, onhan meillä pieni suklaakirsikkapuukin. Sen hedelmät on hyviä!
PoistaIhania kevätkuvia! Kevät on ihanin vuarenaika, ku kaikki kasvit heräävät piiiitkän talaven jäläkihin tai ainaki mustan kauren jäläkihin. Torella, keväällä miättii aina, että olis pitäny piiloottaa enemmä sipulia. Koskaa ei oo tarpeheksi.
VastaaPoistaMua ainakin jotenkin väsyttää syksyllä alkaa tökkimään niitä sipuleita multaan. Ja kun en oikeen muista, missä jo mitäkin kasvaa. Joissakin kohdissa on sitten taas tullut taantumaa eikä tulppaanit nouse. Tarpeeksi kun myllää sellaista aluetta, vanhatkin sipulit nousee ja istutan ne uudelleen. Joskus innostuvat, joskus ei.
PoistaIhanaa väri-iloittelua! Miksi en koskaan muista syksyllä istuttaa erivärisiä krookuksia sekaisin? Keväisin aina ihastelen muiden blogeissa varsinkin sellaisia kuvia, missä on valkoista ja sinistä krookusta sekaisin. Sinivuokko on myös ostoslistalla. Ihanaa, ei ole enää pitkä aika ensimmäisten kevätkukkien kukintaan!
VastaaPoistaNiinpä, aina sitä innostuu kun ne aukovat nuppujaan, mutta syksyllä ei enää muista...
PoistaSinivuokkoja mun pitäis siirtää anopilta hurjasti lisää. Jotenkin ne kituvat meillä, mutta joissakin kohtaa kukoistavatkin.
Sipulikukat ovat uskomattoman ihania! Ja todellakin, joka kevät mietin, miksen laittanut niitä vielä enemmän syksyllä;) Varsinkaan pikkusipuleita, jotka ilahduttavat kaikkein aikaisemmin.
VastaaPoistaJouluruusut ovat meillä nyt jo nupulla, toki täytyy käydä katsomassa, mitä tykkäsivät viime viikon yhdestä yöpakkasyöstä. Meillä oli mittarissa torstaiaamuna -10.
Juuri niitä pienimpiä minunkin täytyy lisätä. Ja jouluruusuja! Niitä olen joskus yrittänyt kasvattaa, mutta pieleen on mennyt. Varmasti väärä paikka.
PoistaIhanat kevätkuvat. Kuolanpionista haaveilen, sillä sitä minulla ei vielä ole.
VastaaPoistaMinun kuolanpionin alku on saatu erään mummon puutarhasta. Tykkään siitä, että kasveillani on joku tarina.
PoistaAivan ihania kuvia olet laittanut meidän ihailtavaksi. Pioneja minullakin on yli kolmekymmentä ja ne on myös suurin osa saatuja tai Virosta ostamiani vanhoilta mummoilta heidän puutarhan vanhoja kantoja. Pikkuiriksiä minulla ei olekkaan mutta olen aikonut niitä kyllä laittaa, toivottavasti saan aikaiseksi jo syksyllä. Samoin muitakin sipulikasveja olisi kiva laittaa. Sinulla niitä tuntuu olevan vaikka mitä ihanuuksia. Liityinkin seuraamaan jatkoa sinun puutarhan elämää.
VastaaPoistaPionit ovat minunkin lemppareitani! Virossa olisi kiva käydä joskus kesällä ja sieltähän voisi tosiaan ostaa kasvejakin.
PoistaTervetuloa lukijakseni!
Lumi kun on vuorotellen satanut ja sulanut, tuntuu että taas on kevät, ja taas, ja joko nyt on kevät...Ihanaa odotusta.
VastaaPoistaOn ollut kyllä omituinen talvi. Meillä tuiskutti taas vaihteksi ohuen lumipeitteen, jonka aurinko kohta sulattaa.
PoistaToinen toistaan ihanampia kevätkuvia!
VastaaPoistaEniten ihailin tulppaanejasi. Värit ovat niin upeita.
Täällä Itä-Suomessa on satanut vettä tänäänkin. Saapa nähdä mitä on hengissä tämän kummallisen talven jälkeen.
Niinpä. Toivon todella että kasvit pysyvät hengissä. Meilläkin vuorotellen sataa vettä ja lunta ja välillä on pakkasia. Kohta en enää halua lisää lunta,kun pitää aloitella kausityöt haravan kanssa!
PoistaAivan ihanat kevätkuvat ja mikä väriloisto. ❤️
VastaaPoistaKeväällä saa räiskyä kaikki värit!
PoistaKyllä se kevät tulee, ennemmin tai myöhemmin!
VastaaPoistaHei taas ja kiitos kommentistasi! Onpa teillä hauskoja Italian muistoja. :)
VastaaPoistaIhanaa alkavaa maaliskuuta!
Italiasta en saa koskaan tarpeekseni. Hyvää maaliskuuta sinullekin!
PoistaAivan ihanat keväiset kuvat! Kiva, että lähdit haasteeseen mukaan!
VastaaPoista