Onandjokwen sairaala Ambomaalla.
Huomaatteko, miten sairaalan pihalle on tehty muotopuutarhaa.
Olen melkein epätoivoinen, kun en pääse tänä keväänä perinteiselle
matkalle Israeliin... Matkakuumeeseeni selailen vanhoja matkakuvia
ja niitähän riittää...
Selman puutarha ja Selma itsekin saa tulla esitellyksi, joten tässäpä
monta kuvaa ihan 1900-luvun alkupuolelta 2014-vuoteen!
Upea puutarha!
Pari isoa pensasta on kiinanruusua.
Isot kukkapuskat! Ihmettelen suuresti, miten he ovat saaneet
puutarhan kukoistamaan siellä kuumuudessa! Ja miten on
ollut aikaa suunnitella ja hoitaa sitä, kaiken muun työn ohessa.
Aaloeta, palmuja, kiinanruusua, oleanteria, kaktuksia ja
bougainvilleaa.
Isot puut ovat akaasioita.
Selman sairaalan portit...
sama portti
Selman sairaalalla 1997
... ja sama rakennus ja portti 2014.
Vähän on rakennusta kunnostettu ja muutettu terassia ja kattoa.
Pihalta on muotopuutarha hävinnyt, paljon puita, pensaita ja kukkia
on poissa. Piha on melkein pelkkää hiekkaa. Paikalliset kuokkii ruohon-
tupsutkin pois käärmeiden pelossa. Varmaan ihan aiheellistakin, mutta
harmillista, ettei puutarhaa säilytetty.
Sisäänkäynti on muutettu terassilta meneväksi.
Sairaalan takapihaa ja upeat bougainvilleat.
Oleanteri
Monenlaisia kaktuksia
Pylväskaktuksia?
Bougainvilleaa
Liekkipuu
Jakaranda
Lähetyslääkäri Selma Rainio
Syntyi 1873 Saarijärven pappilassa ja
Syntyi 1873 Saarijärven pappilassa ja
kuoli 1939 perustamassaan Onandjokwen sairaalassa Ambomaalla.
Nostan hattua näille sitkeille entisajan pioneereille, jotka lähtivät
surkeisiin oloihin töihin "maailman ääriin."
Varmasti Selmakin olisi voinut tehdä arvokkaan elämäntyönsä
ihan Suomessa, paremmissa oloissa.
Perillä odotti kurjat olot. Ei kunnollisia rakennuksia, ei sähköä,
ei vettä, trooppisia tauteja ja kuumuutta.
ei vettä, trooppisia tauteja ja kuumuutta.
Matkustamista härkävankkureilla
Matkaa tehtiin ensin pari viikkoa laivalla kohti Afrikkaa, sitten
Lounais-Afrikan rannikolta härkävankkureilla monta viikkoa
matkaamista olemattomia teitä pohjoiseen, Ambomaalle.
Onandjokwen sairaala-alue
Selma perusti sairaalan, vaatimattomat majat ja isomman sairaala-
rakennuksen 1912. Siitä sairaala on laajentunut vuosikymmenten
aikana isoksi alueeksi, jossa on kymmeniä eri klinikoita ja hoito-
yksiköitä.
1930-luvulla sairaalan yhteydessä alettiin kouluttaa sairaanhoitajia ja
siellä työskenteli opettajana jossakin vaiheessa myös kokkolalainen
Else Witting. Else menehtyi vähän aikaa sitten, mutta me tapasimme
häntä muutama kerran ja juttelimme Onandjokwesta...
1912 perustettu Selman sairaala.
Tässä talossa asui ainakin 1990-2000 luvuilla useita suomalaisia,
sairaanhoitohenkilökuntaa sekä sairaanhoitoalan opiskelijoita,
jotka olivat Suomesta sairaalassa työharjoittelussa.
Myös matkaajille sitä vuokrattiin lyhyiksi ajoiksi ja mekin vietimme
1997-joulun Selman sairaalalla.
Sairasmajoja Selman sairaalalla
Potilaita jonottamassa vastaanotolle
Selman hauta Onandjokwella.
Selma sairasteli paljon itsekin. Hänellä oli toistuvasti
malariaa, leikattiin kasvain, sydänvika ja vaikea ruusu.
Hänellä oli myös toinen korva kuuro ja hän sairastui
keuhkosyöpään, johon myös menehtyi.
Välillä hän, kuten muutkin suomalaiset työntekijät,
matkusti lomalle ja lepäämään Swakopmundiin, meren
rannalle. Siellä oli helpompaa olla, pois Ambomaan
kuumuudesta.
Selma matkusti kaksi kertaa Suomeen, hoidattamaan
sairauksiaan ja lepäämään. Hän oli jaksot 1908-1919,
1922-1933 ja 1936-1939 Ambomaalla.
Potilas jouluna 1997
Pieni potilas 1997
Jouluna 1997 Selman sairaalalla
Potilasjonotusta 2014
Potilaita Silmäklinikalla 2014
2014
Sairaalaa on laajennettu vuosien aikana usein. Suomesta on annettu
apua monessa muodossa. 2011 sinne perustettiin uudet naisten ja
miesten osastot. Pekka Simojoki ja Jaakko Löytty kumppaneineen
tekivät Onandjokwe-levyn ja-kiertueita, joiden avulla he keräsivät
rahaa sairaalalle. 2012 uudistettiin apteekki ja 2013 sairaalasta tuli
Namibian yliopiston opetussairaala, jossa harjoittelee lääkäreitä.
2015 piti valmistua uusi synnytysosasto. Enpä ole siellä käynyt
2014 jälkeen, onko osasto valmiina?
2013 perustettiin Selma Rainion sairaalamuseo alueelle. Selma on
hyvin arvostettu henkilö Ambomaalla ja hänellä on kymmeniä
kaimoja siellä. Mielestäni sairaala olisi vielä paljon paremmassa
kunnossa ja .toiminnassa, jos siellä olisi suomalaiset ohjaimissa,
mutta se on vain minun mielipiteeni...
Joka tapauksessa, mielenkiintoinen sairaala, kiinnostavia vanhoja
kuvia ja Ambomaalle tärkeä henkilö tämä Selma Rainio!
Selman syntymäkotiin pääsee muuten tutustumaan, Saarijärvellä
on nykyisin Vanha Pappila-niminen kahvila-ravintola.
Kaikki vanhat kuvat löytyivät www.finna.fi
Terveisin Eeviregina.
Sairaalaa on laajennettu vuosien aikana usein. Suomesta on annettu
apua monessa muodossa. 2011 sinne perustettiin uudet naisten ja
miesten osastot. Pekka Simojoki ja Jaakko Löytty kumppaneineen
tekivät Onandjokwe-levyn ja-kiertueita, joiden avulla he keräsivät
rahaa sairaalalle. 2012 uudistettiin apteekki ja 2013 sairaalasta tuli
Namibian yliopiston opetussairaala, jossa harjoittelee lääkäreitä.
2015 piti valmistua uusi synnytysosasto. Enpä ole siellä käynyt
2014 jälkeen, onko osasto valmiina?
2013 perustettiin Selma Rainion sairaalamuseo alueelle. Selma on
hyvin arvostettu henkilö Ambomaalla ja hänellä on kymmeniä
kaimoja siellä. Mielestäni sairaala olisi vielä paljon paremmassa
kunnossa ja .toiminnassa, jos siellä olisi suomalaiset ohjaimissa,
mutta se on vain minun mielipiteeni...
Joka tapauksessa, mielenkiintoinen sairaala, kiinnostavia vanhoja
kuvia ja Ambomaalle tärkeä henkilö tämä Selma Rainio!
Selman syntymäkotiin pääsee muuten tutustumaan, Saarijärvellä
on nykyisin Vanha Pappila-niminen kahvila-ravintola.
Kaikki vanhat kuvat löytyivät www.finna.fi
Terveisin Eeviregina.
Onneksi löytyy tuallaasia "sitkeetä sissiä", jokka antaavat tiatotaitonsa sitä tarvitteville.
VastaaPoistaNiinpä. Onhan niitä nykyaikanakin, mutta 1900-luvun alussa kaikki elämä oli vielä paljon haasteellisempaa.
PoistaOli varmaan aikamoinen muutos muuttaa vuonna 1908 Saarijarvelta Ambomaalle.Ei tainnut Selmalla olla oikein minkaanlaista kuvaa tulevasta kotimaastaan,kun ei ollut silloin naita taman paivan tietoyhteyksia!
VastaaPoistaOli hänellä jonkinlaista "hajua" tulevasta. Hän opiskeli Helsingissä ensin ylioppilaaksi ja sen jälkeen yliopistossa "sukupuolestaan vapautettuna" 1896 alkaen. Helsingissä hän asui perheessä, jonka isä oli ollut ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä Ambomaalla. Kertomukset perheen elämästä ja työstä Afrikassa herättivät Selman mielenkiinnon lopullisesti lähetyslääkärin työstä.
PoistaMutta onhan siinä ollut haasteita ennen vanhaan, kun on tänä päivänäkin. Minä en pärjäisi siellä 2017, vaikka paljon on kehitystä tapahtunut!
Vautsi. Täällähän on upea kooste ja matkakertomus. kiitos kovasti mielenkiintoisen tarinan jakamisesta ja hetkestä Ambomaan paratiisissa =)
VastaaPoistaOlin ihan ällistynyt, kun löysin kuvia 1900-luvun alusta sairaalan puutarhasta. Miten ihmeessä he ovat saaneet sen menestymään, kun vedestäkin oli aina pulaa! Ja miten heillä oli aikaa tehdä tuollaista kauneutta ympärilleen, kun luulisi että kaikki aika ja voimat menee ihan peruselämiseen. Mutta toisaalta ymmärrän että suomalaiset haluavat jotakin kauneutta sinne missä asuvat...
PoistaHuikea tarina rohkeasta naisesta!
VastaaPoistaOlen aiemmin Namibia-postauksissa sivunnut Selmaaja sairaalaa, mutta kaiken muun ohessa hän on jäänyt vähän paitsioon. Onneksi nyt oli hyvä syy kertoa enemmän.
PoistaHienoja muistoja, hieno upea nainen ja mitä hän onkaan saanut aikaan!
VastaaPoistaNiin on! Ja sairaala toimii edelleen, jopa paljon laajempana kuin ennen. Ja suomalaiset ovat edelleen ainakin jollain tavalla mukana sairaalan hankkeissa. Siellä ei ole enää suomalaisia töissä. Viimeksi suomalaisia työskenteli silmäklinikalla, mutta sinne koulutettiin paikallisia työntekijöitä ja keskus luovutettiin 2015 kirkon omistamalle yksityissairaalalle. 2016 perustettiin OkumonaHome, lasten orpokoti, jossa on aina välillä suomalaisiakin töissä.
PoistaKiitos tästä upeasta postauksesta. Hienot muistot ja hienot kuvat. Kerrassaan upea nainen.
VastaaPoistaOnneksi minulla oli aikaa poimia vanhoja kuvia Selman puutarhasta. Sieltä löytyi paljon muutakin kiinnostavaa. (finna.fi)
PoistaTiedän monta muutakin postauksen arvoista pioneeria, mutta katotaan, teenkö joskus heistäkin juttua.
Hieno ja mielenkiintoinen juttu, Kiitos tästä! Ihmettelyä kyllä herättää tuo puutarha, miten on pysynyt elossa. Kasvien on täytynyt olla tosi sopeutuvaisia. Hieno kokemus sulla, kun olet Seurannut paikanpäälläkin sairaalaa.
VastaaPoistaNiin, siellähän ei ollut mitään vesijärjestelmiä. Kaivo oli joissakin kuvissa isohko monttu, jossa näkyi olevan vettä, mutta ei varmaankaan koko vuotta. Sadekausina vettä kerätään isoihin peltitynnyreihin.
VastaaPoistaSellainen vihreä pilkistää vähän 2014 vuoden talokuvassa vasemmalla.
Olen käynyt alueella 1997, 2014 maaliskuussa ja marraskuussa. Alue oli muuttunut paljon myös 1997 vuoden jälkeen.
Hupsis! Vietimmehän myös 2007 joulun Ambomaalla! Niin monesti olemme käyneet, että laskutkin menee sekaisin...
PoistaMielenkiintoista ja hienot vanhat sekä uudemmat kuvat.Selmalta ei puuttunut rohkeutta,hieno ihminen oli. Harmi ettet pääse nyt keväällä tänne,mutta ehkä sitten toisena aikana.
VastaaPoistaLuin jostakin muistelmista, että Selma Rainion työtä on mahdotonta liioitella. Hän käynnisti tyhjästä sairaanhoitotyön, perusti alueen ensimmäisen sairaalan ja aloitti siellä sairaanhoidon opetuksen.
PoistaOnneksi näen perhettä täällä Suomessa loppukesällä ja ehkä syksyllä pääsen käymään Israelissa. Liian pitkä aika kuitenkin!
Olipa upea postaus! Kyllä tarvitaan hengen paloa, siunausta ja sitkeyttä tuollainen työ mitä Selmakin teki rakkaudella ja pyyteettömästi! Tuli mieleen kotikuntani hiukan pelätty pappi, joskus 60-70-luvun vaihteessa hänkin Ambomaalla työskenteli ja usein siihen saarnassaan palasi! Hengenpaloinen hänkin :D
VastaaPoistaKiitos tästä upeasta postauksesta!
Selma joutui todella tiukoille perille päästyään. "Ambomaalla oli nälänhätää jo toista vuotta ja häneltä puuttui kaikki - niin sairaala, lääkärinvälineet kuin kielitaitokin.
PoistaJotain sentään oli rajattomasti - potilaita! Ensimmäisenä päivänä heitä oli jo yli neljäkymmentä!" Näin kertoo muistelmat.
Minua kiinnostaa, minkä niminen pappi oli ollut Ambolla?
Pappi oli Martti (?) Rantanen, kiihkeä saarnamies, jota lapsena hiukan pelkäsinkin!
PoistaUpea, mielenkiintoinen postaus ja kauniit kuvat! Kivaa alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos! Minua hämmästyttää tuo 1900-luvun alussa perustettu puutarha. Miten ihmeessä he ovat saaneet sen menestymään, kun tiedän miten kuumaa ja kuivaa siellä on!
PoistaOlipa todella mielenkiintoista luettavaa kivojen kuvien kera. Selma on ollut aikanaan tietynlainen uranuurtaja eli tienraivaaja ja hyväntekijä Ambomaalla.
VastaaPoistaHän onnistui työssään ja tänä päivänä sairaala on laajentunut hurjasti Selman ajoista. Luin jostakin, että "Selma Rainio oli huolissaan siitä, ettei kaikkia ambojen kansallisia piirteitä saanut turmella kristillistämisen myötä. Ettei kaikkia säilyttämisen arvoisiakin tapoja unohdettaisi."
VastaaPoistaUpea, mielenkiintoinen postaus!
VastaaPoistaKiitos! Minua kiinnostaa suomalaiset, jotka ovat työskennelleet ja eläneet elämänsä jossakin erilaisessa ympäristössä, kuin me tavalliset tallaajat...
PoistaOlipa upea puutarha alunperin. Rankat olot ja upeaa, että jotkut jaksavat auttaa ja tehdä töitä noin hankalissa olosuhteissa.
VastaaPoistaMinua harmittaa, että tuosta puutarhasta on jäljellä enää niin vähän...
PoistaNostan hattua niille, jotka tuolla jaksaa, minusta ei olisi asumaan tuolla! Nytkin siellä on +30 C ja joskus yli +40. Meidän siellä ollessa oli jatkuvasti sähkökatkoja, netti toimi huonosti, pelkäsin pihalla käärmeitä, skorpioneja ja liskoja...Myös varkaita sai pelätä ja yksi suomalainen perhe ryöstettiin yöllä. Ehkä asuntoon laitettiin kaasua, kun he eivät heränneet ennen aamua. Tiellä sai pelätä kolareita, niin autojen kuin eläinten kanssa. Pimeällä ei ollut turvallista ajella. Luonto on monipuolista, karua ja kaunista, vuoristoa ja meren rantaa.
Ihan kiva lomailuun, mutta en jaksaisi asua!