Tuunattuja joululahjoja

Korttikuusi 

Tein sinisistä joulukorteista kuusen yläkerran muurin kylkeen. Se

on kaunis, mutta kortit tippuivat kun muuria lämmitettin.

Oma pussukkani

Tänä Jouluna tein osaksi tuunauslahjoja. Äitini kutoi 1950-luvulla

sängynpeitteitä ja kaivoin ne esille komeron kätköistä. Tein niistä

pussukoita siskojeni tytöille. Painoin niihin nimet ja koristelin pitseillä.

Tyynyt

Samasta kankaasta ompelin kahden mallisia tyynyjä. Painoin äidin

nimikirjaimet ja kutomisvuoden, pitkulaisiin tyynyihin painoin lahjan

saajien syntymävuodet. Äidin tekemät peitteet tulivat vielä näin uusio-

käyttöön.

TV-huivi

Tein erilaisista langanlopuista kolme tilkkumaista huivia, jotka ompelin

yhteen ja tein tv-katselu hartiahuivin anopille. Tämän ilotulituksen kun

laittaa harteille, ei tule vilu eikä nukahdakaan!

Lasipallo

Tänä Jouluna kuusessa on uusia ruskeasävyisiä palloja. Muut koristeet

ovat kullan, kuparin ja pronssin värisiä. Aattoaamuna kuusi rojahti nurin

ja osa uusista palloista rikkoutui. Onneksi niitä oli pakkauksessa paljon.

Kuusi on niin korkea, että jouduin laittamaan latvatähden ja nauhat 

yläkerran parvelta.

Siirin oma

Siiri omi itelleen uusimman joulutyynyn. Ostin Tampereen messuilta

jouluisen tyynyn porilaiselta Auli-Kristiinalta. Hänellä on pellava-

tuotteissa kauniita vanhoja kuvia ja hauskoja vanhoja mainoksia. 

Niitä lähti pukin konttiin tänä jouluna.

Lipaston päältä

Tänä vuonna meillä on enimmäkseen valkoisia kukkia; hyasintteja,

amarylliksiä, tulilatva ja jouluruusu. Lahjaksi sain punaisen joulutähden

ja punaisen amarylliksen. 

Ystäviä ja sukulaisia on tavattu joulunaikaan. Suvun nuorimman ja 

vanhimman tapasin mummulassa jouluaattona, ikäeroa heillä on 

82-vuotta.

Joulu 2012

Taas on vuosi kulunut ja uusi on edessä. Monenlaista sairautta ja

surua on ollut läheisten elämässä. Uusia sukulaisia ja uusia parejakin

on syntynyt. Mekin päästiin ukon kanssa yhteisille matkoille monen 

vuoden tauon jälkeen !

Kävimme keväällä Eestissä ja syksyllä Sisiliassa. 

Kiitos mukavasta vuodesta blogien parissa ! Vähän useammin innostuin 

päivittämään omaani ja ahkerasti olen seuraillut monia mielenkiintoisia 

blogejanne. Valitettavan usein jää kommentoinnit laittamatta.

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä

kaipaat ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.

Toivotan kaikkea hyvää Uudelle vuodelle 2013 !

                   Eeviregina

Jouluevankeliumi murtheella

Joulukortti 1900-luvun alkuvuosilta

Eilen luettiin Jouluevankeliumia vanhalla käännöksellä, uudella

käännöksellä ja tässä tulee eräs käännös. 

Viime Joulun aikaan julkaistiin Keskipohjanmaa-lehdessä Jouluevankeliumi 

Käläviän murtheella. Isäni serkku graafikko Esa Riippa oli kääntänyt tutun

Jouluevankeliumin "meiän omalle kielelle."   Koittakaa saaja selevää !

Soli niitä aikoja ko Kyrenius hääläs maaherrana Syyriasa, niin

tuli ihteltä keisari Aukustukselta semmonen ukaasi, että nyp panhan

valtakunnasa ens kertaa joka sorkka verolle. Jokahisen piti ilimot-

tautua omasa kaupunkisaans verolistalle.

Ei siinä Joosefinkaan muu auttannu ko lähtiä Kalileasta, Nasareetin

kaupunkista ja käyä nylykkyyttää verotettavaks aina Juutean Petle-

hemhin, Taavetin kaupunkhin, ko soli sitä sukuhaaraa. Morsian, Maria

hääty ottaa fölijhyn vaikka soli viimisillääns.

No annas olla, eikös vain Maria rupiakki lasta saamhan heti kö hep pääsi

perille, ja vankka poika tuliki, esikoinen. Maria kietasi sikiän retuihin ja 

tälläs sem maate apeloojan pohojalle, ko ei heille tallia kummempaa kort-

teeria ollu löytynny.

Vähä eempänä oli lamphaita kejolla ja äijiä paimenesa, niin keski yällä

siinä seisoo yhtäkkiä Herran enkeli niikö päivävvalosa että paimenet oiken

säpsähti ja prättäs ketaroilleens ja pysthön. Enkeli toppuutteli ettei täsoo

mitää hätää, päivvaston. Mullon sopevia uutisia teille ja muillekki. Tänä 

päivänä, tai yähän ny jo on, mutta justhin äskön synty Taavetin kaupunkisa 

teille Vapahtaja. Son Kristus Herra. Ja enkeli anto semmosen osviitan että 

mennä vain siihen talhin mistä luuraa valua niin sielä se vastasyntynny 

pötköttää kapaloisa aasin seimesä heinäim päällä. Sitte siihen ilimaantu 

ankarasti muutaki taivhaan sakkia, jokka veisaten kehu Jumala:

Kunnia Jumalalle korkeuksisa ja maan päällä ihimisillä siivo rauha.

Senkö enkelit häintuskin ennätti siittä häipästä niin paimenet jo rupes 

hätäilehen että nyh hiikkon kyytiä Petlehemhin kahtohan onko puheisa 

perää? Saman tien net hilipasi lamphaineens kaupunkhin ja löysi Marian 

ja Joosefin ja sikiän apeloojasa. Sillom miähet rupes selevittähän juurta 

jaksain mitä enkeli oli vastasyntynheestä povannu. Kaikki jokka sen kuuli 

oli aivan kohona ja klappas reithens  että kaikkia sitä! Mutta Maria paino 

kaiken miälheens ja funteeras niitä sitte ihtekseens kaikesa hiliasuuesa.

Ensimmäinen Jouluni

Minun, äidin ja isän ensimmäinen Joulu. Syntymäpainoni oli 1,8 kg ja

minut vietiin kuukaudeksi Seinäjoen sairaalaan keskoskaappiin kasvamaan.

Äiti ja isä saivat minut Jouluksi kotiin.

Minä kolme vuotta ja sisko neljä kuukautta.

Joulu pikkusiskon kanssa Pikkutuvassa. Tätä seuraava Joulu 

vietettiinkin jo uudessa talossa, jonka isä rakensi Muhoselle. 

Levollista ja Rauhallista Joulunjatkoa kaikille lukijoille !

                                 Toivottaapi Eeviregina Jokirannasta

Joulut kaukaisilla mailla

Jouluevankeliumia Ambomaalla

Olen viettänyt kolmesti Joulua ulkomailla - ja aina Afrikassa. Ensim-

mäinen kerta oli parikymppisenä, kun ystäväni Mallon kanssa menimme

Keniaan kolmeksi kuukaudeksi. Onneksi olimme suomalaisten ystävien 

ympäröiminä, se helpotti hieman koti-ikävää.

Piirakat paistuu

Leivoimme yhdessä joulutorttuja, pipareita ja karjalan piirakoita. 

Kinkkua ja kalkkunaa paistettiin, joku teki laatikoita ja rosollia, 

joululimppua, riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa.

Liisa ja niin jouluista essua ja patakinnasta....

Meillä oli uuni Kotiteollisuuskoulun pihalla ja paistoimme leivon-

naiset siinä.

Krismasi Njema ! Mungu akubariki !

Hyvää Joulua ! Jumalan siunausta !

Farmin Jouluaatto

Kokoonnuimme aatoksi Kesagonin farmille, kaikki lähiseudun

kaksitoista suomalaista ja meidän lisäksemme siellä oli muitakin

vieraita Suomesta. Yhteisen aterian jälkeen lauloimme suoma-

laisia joululauluja. Oli haikeaa ja kun Mallon mummun lempi-

laulua laulettiin, me syöksyttiin pihalle vollottaan !

Kuusen alla muutamia suomalaisia Suomesta ja Kanadasta

Muistan kun istuimme illalla pihalla, tähtikirkas taivas, bougainvilleat

kukkivat talon seunustalla ja lämpöä oli yli 20 astetta. Ei niin jouluinen

tunnelma !

 

Joulutähden alla Kapenguriassa 24.12.1984

Neljätoista vuotta myöhemmin saman

Joulutähden alla.

Merry Christmas

Seuraava Joulu Afrikassa oli 1997. Olimme mieheni kanssa rinkat selässä

 Afrikan kierroksella ja tähtäsimme Namibian Ambomaalle juuri Jouluksi.

Pyhäkoululaisten Joulukuvaelmaa Onandjokwen sairaalalla.

Kävimme sairaalalla suomalaisporukalla  kierroksella, lauloimme joululauluja 

ja jaoimme karkkeja. Yövyimme vanhassa sairaalassa, jonka suomalainen

Selma Rainio perusti Ambomaalle 100-vuotta sitten. Nyt taloa kunnostetaan

lääketieteelliseksi museoksi.

Kävimme porukalla viemässä kukkia haudoille. 

Sinne on haudattu monia suomalaisia lähetystyöntekijöitä.

Martti Rautasen hauta Olukondassa.

Aattona kokoonnuimme Onipassa eräälle perheelle torttukahveille,

laulamaan joululauluja ja soittamaan Suomeen. Meitä oli paljon, Ambolla

asui silloin useita suomalaisia perheitä. Heillä oli jouluvieraita ja meiltä 

reppureissaajiakin oli useita. Jokainen kertoi sen hetkisistä tunnelmistaan

ja elämäntilanteistaan. Oli eläkkeellä olevi lähetysihmisiä, kehtysapu- ja

lähetystyöntekijöitä, sekä ihan lomailijoita.

Pihanäkymiä

Joulunpyhinä lueskelimme kirjoja suomalaisesta kirjastosta,

kuuntelimme joulumusiikkia ja söimme purkkiruokia ! Lähetimme

joulutervehdyksiä faksilla, silloin olimme faksiajassa. Vähän oli

joulutunnelmat hakusassa !

Morsian hääkulkueessa.

Merry Christmas 

Kolmas Joulumatka, jälleen Ambomaalle tehtiin viisi vuotta sitten.

Lähdin miehen työmatkalle mukaan kolmeksi viikoksi Namibiaan.

Termiittikeko joulukoristeissaan.

Kuikeloukkoja ja akkoja torilla.

Namibiassa ei ole enää paljoa suomalaisia. Ambolla oli yksi perhe ja

heidän kanssaan me vietimme Joulua, kaikki paikalla olleet 11 suomalaista

ja muutama paikallinen afrikkalainen. Ja sama talo kuin 10-vuotta sitten !

Himbat Opuwossa

Kävimme mieheni kanssa tapaamassa erästä iäkästä suomalaisnaista

"maan ääressä "  Luurankorannikolla. Hän asuu hyvin vaatimattomissa 

oloissa hirmuisessa kuumuudessa. Lämpöä koko ajan yli 40 astetta.

Ihmiset ympärilläkin ovat aika villejä, naiset melkein ilman vaatteita.

-Kaikista ei olisi Ullan saappaisiin !

 

Namibin autiomaa

Aattoaamuna mulle annettiin vuohi, että tee siitä porukalle jouluruokaa.

 Onneksi ukko on entinen lihanleikkaaja ja leikkoi sen palasiksi. Pelkäsin

että se on vanha sitkeä pukki, mutta hyvää siitä tuli. Tein vuohenlihapataa

ja loput lihat luineen uuniin. Mustillle työntekijöillekin vietiin siitä lihaa.

Lisäksi teimme yhdessä kanaa, riisiä, lohkoperunoita, makkaroita ja

fetasalaattia. Jälkiruoaksi ihania raikkaita hedelmiä, sekä juomia ja 

joululeivonnaisia. Vein mukanani suomalaista suklaata, jota oli kiva

jakaa lahjaksi, varsinkin niille jotka siellä vakituisesti asuivat.

Uhala po tuu ? Oletko viettänyt päivää ?

Pekka laulatti meitä aattoiltana, oli vähän koomillista laulaa - "On

hanget korkeat nietokset" ja "Niityillä lunta", kun lämpöä oli se lähes

40 ja hiki virtasi.

Olihan ne erilaisia jouluja, erilaisia tunnelmia ja maisemia. Ennen kaikkea

välttyi siltä jouluhössötykseltä ja tressiltä noina jouluina. Joskus irtiotto

olisi suositeltavaa.

Sen olen kuitenkin huomannut että kuinka tärkeää olisi laittaa edes pientä

viestiä kaukana-asuville vaikkapa sähköpostilla. Niin kivaa oli saada postia

varsinkin Jouluna.

Kävimme viikolla kuuntelemassa Kortesjärven kirkossa, kun Arja ja

Pekka lauloivat joululauluja. Muisteltiin myös viidenvuoden takaista

joulua Ambolla.

Tällaisia muistoja tällä kertaa !   

Eeviregina

 

Tuunausta ja tunnelmaa

Maassa on hentoinen lumipeite, se melkein riittäisi minulle. En

kaipaa metrisiä lumikinoksia. Ekat piparit ja tortut on leivottu.

Illalla nautittiin joulumaistiaisia ja glögiä, sekä seurailtiin linnan-

juhlia.

Löysin Minimanista huonekuusen, vai mikä tämä on ?

Toivottavasti kestää ainakin joulun yli.

Olohuoneeseen laitoin uudet harmaat verhot, yläosassa on tällaista 

piparkakkureunaa. Ostin verhot viime talvena Forma-messuilta.

Väri vaihtuu, niinpä tyynytkin vaihtuvat harmaan sävyyn.

 

Tuunausta

Huovutin koneessa harmaita villaneuleita, leikkasin ja ompelin

ne tyynyiksi. 

Joihinkin ompelin vanhan pitsiliinan koristeeksi, toisiin vanhoja

metallisia nappeja.

 Pitsitähtöset

Tärkkäsin pieniä pitsiliinoja ja laitoin ikkunaan lumihiutaleiksi.

Laskosverhon sain serkultani, sopii mielestäni hyvin 

työhuoneeseeni.

Lehtikuusitähti

Pihalle on laitettu valoja ja lyhtyjä. Lehtikuusen oksista askartelin

Daavidin tähden ja tuoliin heitin taljan, että hetken tarkenee maistella

glögiä ja tunnelmoida terassilla.

Yläasteen aikaiset luistimet

Löysin syksyllä vanhat luistimeni ja nyt ne saavat koristaa

terassia. 

Makuuhuoneen verhot

Luistelijoita ja hiihtäjiä on myös makuuhuoneen uusissa verhokapoissa,

ne tilasin Elloksen alesta. Ihan kivat talviverhot.

Tunnelmallista ja touhukasta Joulukuun jatkoa kaikille lukijoilleni,

myös uusille kirjautuneille !

                                            Eeviregina