sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Tuunattuja joululahjoja


Korttikuusi 

Tein sinisistä joulukorteista kuusen yläkerran muurin kylkeen. Se
on kaunis, mutta kortit tippuivat kun muuria lämmitettin.

Oma pussukkani

Tänä Jouluna tein osaksi tuunauslahjoja. Äitini kutoi 1950-luvulla
sängynpeitteitä ja kaivoin ne esille komeron kätköistä. Tein niistä
pussukoita siskojeni tytöille. Painoin niihin nimet ja koristelin pitseillä.

Tyynyt

Samasta kankaasta ompelin kahden mallisia tyynyjä. Painoin äidin
nimikirjaimet ja kutomisvuoden, pitkulaisiin tyynyihin painoin lahjan
saajien syntymävuodet. Äidin tekemät peitteet tulivat vielä näin uusio-
käyttöön.

TV-huivi

Tein erilaisista langanlopuista kolme tilkkumaista huivia, jotka ompelin
yhteen ja tein tv-katselu hartiahuivin anopille. Tämän ilotulituksen kun
laittaa harteille, ei tule vilu eikä nukahdakaan!

Lasipallo

Tänä Jouluna kuusessa on uusia ruskeasävyisiä palloja. Muut koristeet
ovat kullan, kuparin ja pronssin värisiä. Aattoaamuna kuusi rojahti nurin
ja osa uusista palloista rikkoutui. Onneksi niitä oli pakkauksessa paljon.
Kuusi on niin korkea, että jouduin laittamaan latvatähden ja nauhat 
yläkerran parvelta.

Siirin oma

Siiri omi itelleen uusimman joulutyynyn. Ostin Tampereen messuilta
jouluisen tyynyn porilaiselta Auli-Kristiinalta. Hänellä on pellava-
tuotteissa kauniita vanhoja kuvia ja hauskoja vanhoja mainoksia. 
Niitä lähti pukin konttiin tänä jouluna.

Lipaston päältä

Tänä vuonna meillä on enimmäkseen valkoisia kukkia; hyasintteja,
amarylliksiä, tulilatva ja jouluruusu. Lahjaksi sain punaisen joulutähden
ja punaisen amarylliksen. 

Ystäviä ja sukulaisia on tavattu joulunaikaan. Suvun nuorimman ja 
vanhimman tapasin mummulassa jouluaattona, ikäeroa heillä on 
82-vuotta.

Joulu 2012

Taas on vuosi kulunut ja uusi on edessä. Monenlaista sairautta ja
surua on ollut läheisten elämässä. Uusia sukulaisia ja uusia parejakin
on syntynyt. Mekin päästiin ukon kanssa yhteisille matkoille monen 
vuoden tauon jälkeen !
Kävimme keväällä Eestissä ja syksyllä Sisiliassa. 

Kiitos mukavasta vuodesta blogien parissa ! Vähän useammin innostuin 
päivittämään omaani ja ahkerasti olen seuraillut monia mielenkiintoisia 
blogejanne. Valitettavan usein jää kommentoinnit laittamatta.

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä
kaipaat ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.

Toivotan kaikkea hyvää Uudelle vuodelle 2013 !

                   Eeviregina




tiistai 25. joulukuuta 2012

Jouluevankeliumi murtheella


Joulukortti 1900-luvun alkuvuosilta

Eilen luettiin Jouluevankeliumia vanhalla käännöksellä, uudella
käännöksellä ja tässä tulee eräs käännös. 

Viime Joulun aikaan julkaistiin Keskipohjanmaa-lehdessä Jouluevankeliumi 
Käläviän murtheella. Isäni serkku graafikko Esa Riippa oli kääntänyt tutun
Jouluevankeliumin "meiän omalle kielelle."   Koittakaa saaja selevää !

Soli niitä aikoja ko Kyrenius hääläs maaherrana Syyriasa, niin
tuli ihteltä keisari Aukustukselta semmonen ukaasi, että nyp panhan
valtakunnasa ens kertaa joka sorkka verolle. Jokahisen piti ilimot-
tautua omasa kaupunkisaans verolistalle.
Ei siinä Joosefinkaan muu auttannu ko lähtiä Kalileasta, Nasareetin
kaupunkista ja käyä nylykkyyttää verotettavaks aina Juutean Petle-
hemhin, Taavetin kaupunkhin, ko soli sitä sukuhaaraa. Morsian, Maria
hääty ottaa fölijhyn vaikka soli viimisillääns.

No annas olla, eikös vain Maria rupiakki lasta saamhan heti kö hep pääsi
perille, ja vankka poika tuliki, esikoinen. Maria kietasi sikiän retuihin ja 
tälläs sem maate apeloojan pohojalle, ko ei heille tallia kummempaa kort-
teeria ollu löytynny.
Vähä eempänä oli lamphaita kejolla ja äijiä paimenesa, niin keski yällä
siinä seisoo yhtäkkiä Herran enkeli niikö päivävvalosa että paimenet oiken
säpsähti ja prättäs ketaroilleens ja pysthön. Enkeli toppuutteli ettei täsoo
mitää hätää, päivvaston. Mullon sopevia uutisia teille ja muillekki. Tänä 
päivänä, tai yähän ny jo on, mutta justhin äskön synty Taavetin kaupunkisa 
teille Vapahtaja. Son Kristus Herra. Ja enkeli anto semmosen osviitan että 
mennä vain siihen talhin mistä luuraa valua niin sielä se vastasyntynny 
pötköttää kapaloisa aasin seimesä heinäim päällä. Sitte siihen ilimaantu 
ankarasti muutaki taivhaan sakkia, jokka veisaten kehu Jumala:

Kunnia Jumalalle korkeuksisa ja maan päällä ihimisillä siivo rauha.
Senkö enkelit häintuskin ennätti siittä häipästä niin paimenet jo rupes 
hätäilehen että nyh hiikkon kyytiä Petlehemhin kahtohan onko puheisa 
perää? Saman tien net hilipasi lamphaineens kaupunkhin ja löysi Marian 
ja Joosefin ja sikiän apeloojasa. Sillom miähet rupes selevittähän juurta 
jaksain mitä enkeli oli vastasyntynheestä povannu. Kaikki jokka sen kuuli 
oli aivan kohona ja klappas reithens  että kaikkia sitä! Mutta Maria paino 
kaiken miälheens ja funteeras niitä sitte ihtekseens kaikesa hiliasuuesa.


Ensimmäinen Jouluni

Minun, äidin ja isän ensimmäinen Joulu. Syntymäpainoni oli 1,8 kg ja
minut vietiin kuukaudeksi Seinäjoen sairaalaan keskoskaappiin kasvamaan.
Äiti ja isä saivat minut Jouluksi kotiin.

Minä kolme vuotta ja sisko neljä kuukautta.

Joulu pikkusiskon kanssa Pikkutuvassa. Tätä seuraava Joulu 
vietettiinkin jo uudessa talossa, jonka isä rakensi Muhoselle. 


Levollista ja Rauhallista Joulunjatkoa kaikille lukijoille !

                                 Toivottaapi Eeviregina Jokirannasta



sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Joulut kaukaisilla mailla


Jouluevankeliumia Ambomaalla

Olen viettänyt kolmesti Joulua ulkomailla - ja aina Afrikassa. Ensim-
mäinen kerta oli parikymppisenä, kun ystäväni Mallon kanssa menimme
Keniaan kolmeksi kuukaudeksi. Onneksi olimme suomalaisten ystävien 
ympäröiminä, se helpotti hieman koti-ikävää.

Piirakat paistuu

Leivoimme yhdessä joulutorttuja, pipareita ja karjalan piirakoita. 
Kinkkua ja kalkkunaa paistettiin, joku teki laatikoita ja rosollia, 
joululimppua, riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa.

Liisa ja niin jouluista essua ja patakinnasta....

Meillä oli uuni Kotiteollisuuskoulun pihalla ja paistoimme leivon-
naiset siinä.

Krismasi Njema ! Mungu akubariki !
Hyvää Joulua ! Jumalan siunausta !

Farmin Jouluaatto

Kokoonnuimme aatoksi Kesagonin farmille, kaikki lähiseudun
kaksitoista suomalaista ja meidän lisäksemme siellä oli muitakin
vieraita Suomesta. Yhteisen aterian jälkeen lauloimme suoma-
laisia joululauluja. Oli haikeaa ja kun Mallon mummun lempi-
laulua laulettiin, me syöksyttiin pihalle vollottaan !

Kuusen alla muutamia suomalaisia Suomesta ja Kanadasta

Muistan kun istuimme illalla pihalla, tähtikirkas taivas, bougainvilleat
kukkivat talon seunustalla ja lämpöä oli yli 20 astetta. Ei niin jouluinen
tunnelma !
 
Joulutähden alla Kapenguriassa 24.12.1984

Neljätoista vuotta myöhemmin saman
Joulutähden alla.


Merry Christmas


Seuraava Joulu Afrikassa oli 1997. Olimme mieheni kanssa rinkat selässä
 Afrikan kierroksella ja tähtäsimme Namibian Ambomaalle juuri Jouluksi.


Pyhäkoululaisten Joulukuvaelmaa Onandjokwen sairaalalla.

Kävimme sairaalalla suomalaisporukalla  kierroksella, lauloimme joululauluja 
ja jaoimme karkkeja. Yövyimme vanhassa sairaalassa, jonka suomalainen
Selma Rainio perusti Ambomaalle 100-vuotta sitten. Nyt taloa kunnostetaan
lääketieteelliseksi museoksi.

Kävimme porukalla viemässä kukkia haudoille. 
Sinne on haudattu monia suomalaisia lähetystyöntekijöitä.

Martti Rautasen hauta Olukondassa.

Aattona kokoonnuimme Onipassa eräälle perheelle torttukahveille,
laulamaan joululauluja ja soittamaan Suomeen. Meitä oli paljon, Ambolla
asui silloin useita suomalaisia perheitä. Heillä oli jouluvieraita ja meiltä 
reppureissaajiakin oli useita. Jokainen kertoi sen hetkisistä tunnelmistaan
ja elämäntilanteistaan. Oli eläkkeellä olevi lähetysihmisiä, kehtysapu- ja
lähetystyöntekijöitä, sekä ihan lomailijoita.


Pihanäkymiä

Joulunpyhinä lueskelimme kirjoja suomalaisesta kirjastosta,
kuuntelimme joulumusiikkia ja söimme purkkiruokia ! Lähetimme
joulutervehdyksiä faksilla, silloin olimme faksiajassa. Vähän oli
joulutunnelmat hakusassa !


Morsian hääkulkueessa.


Merry Christmas 


Kolmas Joulumatka, jälleen Ambomaalle tehtiin viisi vuotta sitten.
Lähdin miehen työmatkalle mukaan kolmeksi viikoksi Namibiaan.


Termiittikeko joulukoristeissaan.


Kuikeloukkoja ja akkoja torilla.

Namibiassa ei ole enää paljoa suomalaisia. Ambolla oli yksi perhe ja
heidän kanssaan me vietimme Joulua, kaikki paikalla olleet 11 suomalaista
ja muutama paikallinen afrikkalainen. Ja sama talo kuin 10-vuotta sitten !


Himbat Opuwossa

Kävimme mieheni kanssa tapaamassa erästä iäkästä suomalaisnaista
"maan ääressä "  Luurankorannikolla. Hän asuu hyvin vaatimattomissa 
oloissa hirmuisessa kuumuudessa. Lämpöä koko ajan yli 40 astetta.
Ihmiset ympärilläkin ovat aika villejä, naiset melkein ilman vaatteita.
-Kaikista ei olisi Ullan saappaisiin !
Namibin autiomaa

Aattoaamuna mulle annettiin vuohi, että tee siitä porukalle jouluruokaa.
 Onneksi ukko on entinen lihanleikkaaja ja leikkoi sen palasiksi. Pelkäsin
että se on vanha sitkeä pukki, mutta hyvää siitä tuli. Tein vuohenlihapataa
ja loput lihat luineen uuniin. Mustillle työntekijöillekin vietiin siitä lihaa.


Lisäksi teimme yhdessä kanaa, riisiä, lohkoperunoita, makkaroita ja
fetasalaattia. Jälkiruoaksi ihania raikkaita hedelmiä, sekä juomia ja 
joululeivonnaisia. Vein mukanani suomalaista suklaata, jota oli kiva
jakaa lahjaksi, varsinkin niille jotka siellä vakituisesti asuivat.


Uhala po tuu ? Oletko viettänyt päivää ?

Pekka laulatti meitä aattoiltana, oli vähän koomillista laulaa - "On
hanget korkeat nietokset" ja "Niityillä lunta", kun lämpöä oli se lähes
40 ja hiki virtasi.

Olihan ne erilaisia jouluja, erilaisia tunnelmia ja maisemia. Ennen kaikkea
välttyi siltä jouluhössötykseltä ja tressiltä noina jouluina. Joskus irtiotto
olisi suositeltavaa.

Sen olen kuitenkin huomannut että kuinka tärkeää olisi laittaa edes pientä
viestiä kaukana-asuville vaikkapa sähköpostilla. Niin kivaa oli saada postia
varsinkin Jouluna.

Kävimme viikolla kuuntelemassa Kortesjärven kirkossa, kun Arja ja
Pekka lauloivat joululauluja. Muisteltiin myös viidenvuoden takaista
joulua Ambolla.

Tällaisia muistoja tällä kertaa !   

Eeviregina



 

perjantai 7. joulukuuta 2012

Tuunausta ja tunnelmaa



Maassa on hentoinen lumipeite, se melkein riittäisi minulle. En
kaipaa metrisiä lumikinoksia. Ekat piparit ja tortut on leivottu.
Illalla nautittiin joulumaistiaisia ja glögiä, sekä seurailtiin linnan-
juhlia.


Löysin Minimanista huonekuusen, vai mikä tämä on ?
Toivottavasti kestää ainakin joulun yli.


Olohuoneeseen laitoin uudet harmaat verhot, yläosassa on tällaista 
piparkakkureunaa. Ostin verhot viime talvena Forma-messuilta.
Väri vaihtuu, niinpä tyynytkin vaihtuvat harmaan sävyyn.

 
Tuunausta

Huovutin koneessa harmaita villaneuleita, leikkasin ja ompelin
ne tyynyiksi. 


Joihinkin ompelin vanhan pitsiliinan koristeeksi, toisiin vanhoja
metallisia nappeja.

 Pitsitähtöset

Tärkkäsin pieniä pitsiliinoja ja laitoin ikkunaan lumihiutaleiksi.
Laskosverhon sain serkultani, sopii mielestäni hyvin 
työhuoneeseeni.

Lehtikuusitähti


Pihalle on laitettu valoja ja lyhtyjä. Lehtikuusen oksista askartelin
Daavidin tähden ja tuoliin heitin taljan, että hetken tarkenee maistella
glögiä ja tunnelmoida terassilla.

Yläasteen aikaiset luistimet

Löysin syksyllä vanhat luistimeni ja nyt ne saavat koristaa
terassia. 

Makuuhuoneen verhot

Luistelijoita ja hiihtäjiä on myös makuuhuoneen uusissa verhokapoissa,
ne tilasin Elloksen alesta. Ihan kivat talviverhot.

Tunnelmallista ja touhukasta Joulukuun jatkoa kaikille lukijoilleni,
myös uusille kirjautuneille !

                                            Eeviregina