lauantai 13. kesäkuuta 2020

KESÄPÄIVIÄ



Niinhän siinä kävi, kuten pelkäsinkin, että blogipäivitykset jäävät
sivuun, kun työt alkavat. Ei millään ole voimia ja aikaa iltaisin
tehdä juuri muuta, kuin pakollisia hommia. Laskujen maksua,
mainoksia, pyykinpesua ja kukkien kastelua.


Alkukesän kukat kukkivat niin vauhdilla, että meinaa ihan
myöhästyä kamerankin kanssa. Iltaisin kierrän ympäri pihaa
ja ihastelen kukkia. Kaikki niin kauniita. Uusia sipulikukkia 
ja vanhempia perennoja.




Tuomi kukkii jokirannassa.




Omena- ja kirsikkapuut kukkii kauniisti. Satoa luvassa...



Pitkästä aikaa muutama laukka kukassa. Näitä oli ennen
takapihan penkissä, mutta ovat melkein hävinneet sieltä.


Sää on ollut jo pitkään suurenmoinen ja illat pitkään valoisat.
Nautitaan pienistäkin hetkistä tässä erikoisessa ajassa.


Saaren kielot ovat kukassa. Ihanan huumaava tuoksu!


Töissä ollaan opeteltu arkea kohta kaksi viikkoa. Maskien, pleksin,
hanskojen ja desinfioinnin kanssa. Se on nyt tätä.
Ihmeen hyvin asiakkaat ovat uskaltaneet retkelle meille. Onhan
alueemme tosi laaja ja kahvilassakin pihalla paljon istumapaikkoja.
Ei tarvi olla liian lähellä, tilaa riittää.

Olen silloin tällöin vilkaissut teidän blogejanne, mutta en ole
jaksanut juurikaan kommentoida. 
Oikein ihanaa kesän jatkoa ja juhannusviikkoa! Eeviregina.

maanantai 11. toukokuuta 2020

Toukokuuta



 

Toukokuun alkuun on kuulunut polttopuiden tekoa, pihan siivousta,
jäteasemakuormia ja kurtturuusun poistamista.
Haudoille on istutettu orvokeita, murattia ja äitienpäiväruusu. 
Marjapensaiden kuorikekattamisen sain alulle, tästä on hyvä jatkaa
kunhan saan haketettua lisää oksia.




Pihalla ei vielä kuki ensimmäisen kuvan kukkien lisäksi muuta.
Toki kevätkurjenmiekkoja ja krookuksia on auennut lisää. Narsissit
ja tulppaanit nostavat piippojaan hitaasti, mutta varmasti. Perennat
puskevat ylös punaisina ja vihreinä.


Pihatien varressa kasvoi muutama puska kurtturuusua. Leikkelin
sen maata myöten ja teen saman muutaman kerran kesällä. Kai sen
sillä saa loppumaan. Tai sitten kaivan myös juuret pois. Tähän voisi
keksiä jotain muuta perennaa. Tuijan, kirsikkapuun ja  taustalla
kasvavan ruusun seuraksi.
 

Tykkään näistä eri sävyistä. Punertava kivikkokasvi on upeaa.
 

Ukonkello. Meillä se ei leviä liikaa ja siirtelen sitä aukkopaikoille.
 

Kuolanpioni punastelee.
 

Ritarinkannuskin puskee ylös.
 

Raparperit ja scillat.
 

Elman kolmoset.

Kausityöt on alkaneet kuukauden myöhässä. Toiveissa on, että
pääsemme avaamaan ovet kesäkuun alussa. Saa nähdä, mitä tämä
kesä tuo tullessaan. Erilaisuutta ainakin.
Kolme päivää sitten Elma-vuohi pyöräytti kolmoset. On ne niin
suloisia ja heti valmiita kävellä kopsuttelemaan.
 

Myös Lilli on ahkeroinut ja sen kolmoset ovat jo kuukauden
ikäisiä. Äiti ja isä ovat mustia, joten arvata saattaa, että nämä
lapsetkin on... Hännänpäässä vain valkoista.
 

Työpaikalla joku tuhosi mun viime syksynä istuttamiani krookuksia
ja tulppaaneita! Niitä oli kirkottu ylös ja viskottu myös pois penkistä.
Ei kuitenkaan oltu syöty? Eikös rusakot syö niitä kukkia ja varsia?
Myyrät? Linnut? Muutaman kokon näin, jotka oli kaivettu multaan. 
Vai lapset repineet? En kyllä oikeen usko, kun kukka-alue on lukkojen
takana. Ikinä ennen ei ole tullut tuollaista tuhoa.


Silmuja näkyy jo!

Ja tietysti sitä lunta ja räntää on satanut muutamana
päivänä, niin parhaillaankin. Maassa on ainakin 10
senttiä lunta! Mutta näillä mennään.

Toukokuu-terveisin Eeviregina.

torstai 30. huhtikuuta 2020

Unelmia puutarhasta


Voitin Leena Lumin arvonnassa Paula Ritanen-Närhin uutuuden,
Unelmia puutarhasta. Sain sen eilen ja voi miten ihana kirja!
Yllättäen siinä esitellään myös täällä meidän pitäjässä oleva
puutarha, jota aina ohimennessä kurkistelen. Käsken mieheni
aina hiljentää puutarhan kohdalla, en ole kehdannut ihan pysähtyä!


Nyt näen puutarhasta kuvia kirjassa. Kiitos Paula, kiitos Leena!
 Täytyypä oikein syventyä siihen viikonloppuna.


Ensimmäiset orvokit! Pitihän ne ostaa jo toissa viikolla.
Öisin on ollut pakkasia ja orvokit nuokkuu aamulla,
mutta kyllä ne siitä auringossa piristyy.




Pihalla löytyy joka päivä uutta kukkaa. Sinivuokon, krookuksien
ja posliinihyasinttien lisäksi kevätkurjenmiekat aukoo nuppujaan.




Istutin viime syksynä näitä vaaleankeltaisia krookuksia.


Mä unohdan aina tämän nimen...
Olen pitänyt tähän saakka verkkoja omenapuiden ympärillä, 
mutta ei täällä ole pupusia näkynyt. Myös tulppaaneille laitoin
verkkoja, mutta tänään otin ne pois.


Tämän narsissin ostin jo pääsiäiseksi, mutta eipä se
vielä silloin kukkinut. No nytpä olen saanut nauttia
sen kukista. Keltaiset kukat käy keväällä...


Oksahaketta on syntynyt taas laatikollisia ja vihdoin
sain alotettua marjapensaiden alueelle kuorikatteen
laiton. Hurjan tuulisia päiviä ollut monta viikkoa, ei
 huvittanut alkaa levitellä sanomalehtiä, katekangasta
ja kuoriketta. Naapuriinhan ne olisi lentäneet! 
Naapureissa on vähän joka puolella nikkaroitu, tehty
polttopuita ja siivoiltu pihoja. Ja moikkaillaan matkan
päästä!



Tänä iltana aloitettiin vappua meren rannalla. Käytiin ajelulla
Ohtakarissa ja eväänä kahvia ja munkkia. Ja oli kylmää!!!


Mutta semmostahan se yleensä vappuna onkin... Saisi jo alkaa
lämpenemään. Sitä toivon hartaasti!


Ai niin, Alfalla alkoi juuri Paratiisi takapihalla, Paula Ritanen-
Närhin puutarhaohjelma.
Samoin ruotsalainen Puutarhakausi käynnistyi, Suomen
kauneimmat kesämökit, Camilla Plum Femmalla, Piha ja
puutarha Avalla jossa myös tutut bloggaajat Kati Jukarainen
ja Riina Hifumi. Myös Huvila ja huussin uudet ja uusinnat,
Kotoisan jaksot ja lisäksi seuraan USA:sta Remonttiparia
ja toisella kanavalla se on Unelmarempat nimellä. Tykkään
heidän remppaamistaan taloista ja varsinkin rouheasta
sisustuksesta. Että katsottavaa riittää! Onneksi suurin osa
näkyy illalla, että on aikaa seurata.

Hauskaa vappua! Klara vappen!  
                               Eeviregina.

tiistai 21. huhtikuuta 2020

Iltalenkillä


Kävimme eilen iltalenkillä Kokkolan hiekkadyyneillä,
Laajalahdessa. Alue oli joskus 80-luvulla meidänkin
uimaranta ja auringonottopaikka. Parkkipaikan reunalla
oli jopa jätskikioski.


En tiedä, kuinka paljon tuo alue on nykyisin käytössä, mutta
meidän ei tule juurikaan käytyä tuolla.



Kävelimme metsäpolkuja, hiekkarantaa ja kiipesimme lintutorniin.
Vielä illalla parkkipaikalla oli kolmisenkymmentä autoa, kuinka
paljon niitä oli päivällä ollutkaan?
 




Onneksi meri alkaa olla jäistä vapaa ja kevät etenee. Harmi kun
ilta oli niin pilvinen, jäi auringonlasku näkemättä.
Lämpimällä kelillä tuonne voisi ottaa eväät mukaan ja olla
kauemmankin retkellä.



Ihmiset lenkkeili luontopolulla, pyöräili, grillasi ja 
pelasi frisbeegolfia. Ei siellä tungosta ollut, pelaajat
meni kymmenen metrin päästä meistä. Sopivan 
pitkä koronaväli!



Katinliekoa, kääpiä ja naavaa - mitäpä sitä muutakaan metsästä 
löytää!
 


Aika hassua, että kaupungin kadut ja liikkeet ovat tyhjiä ja
ihmiset kulkee metsissä jopa tungokseen asti! 



Enpä tiedä, olisinko ilman koronaa näin pitkää juttua tehnyt
metsästä? Ihminen muuttuu, näillä nyt mennään...
 

Mukavia luontohetkiä teille kaikille toivottelee Eeviregina.

torstai 16. huhtikuuta 2020

ENNEN JA JÄLKEEN



Pääsiäislauantaina tutkailin omenapuun alle, ensimmäisiä
nuppuja ja piippoja. Siellä kevätkurjenmiekat ja krookukset
puskee vauhdilla ylös. Viime syksynä istutin tuonne uusia
krookuksia, juurikin ne vaaleankeltaiset on jo nupulla.


Sunnuntaiaamuna näky oli tämä!!!
Ärsyttävää! Meillä satoi monena päivänä ihan reilusti
lunta. Kiitos ei, ei enää yhtään hiutaletta tarvi tulla, kun
sitä ei ollut juurikaan koko talvena!


Posliinihyasintit nousee.


Maksaruohojen sekaan olen istuttanut kukkasipuleita.
Kyllä vaan, edelleen niitä nousee.


Uusia tulppaaneita istutin moneen kohtaan.


Takapihalla perkkailin talventörröttäjiä pois ja  haravoin 
käytäviä. Vielä lannoitteet ja uutta multakerrosta päälle.


Vielä näyttää paljaalta, mutta kyllä siellä kuulkaas jo 
perennoja näkyy.


 Pääsiäisen kukat sai lumikuorrutusta!



On tämä lumisade jotenkin niin ankeaa.  Vaikka on vasta huhtikuu
ja keväisin tulee usein takatalvi. 
Onneksi tämä on kuitenkin ohimenevää, lumi menee taatusti
pois nopeammin kuin korona!


Kävin tänään kurkkaamassa työpaikan tulppaaneitakin.


Eräs päivä huomasin yhden paljaan kohdan kukkapenkissä,
tässä sulaa aina ensimmäisenä lumet pois. Siinä on jotain
perennaa ja pensaita kesällä. Siirsin ruukuista jo kukkineita
kevätkukkia tuolle alueelle. Perunanarsissit, helmililjat ja
tetet. Yleensä olen viskannut kuihtuneet ruukut varastoon 
syksyä ja istutusta varten, mutta arvatkaa vaan, muistanko
niitä syksyllä! Siellä ovat turhaan odotelleet.
Laitan kaikki muutkin tänä keväänä ostetut sipulit tuonne,
onpahan sitten kivaa odotella niitä ensi keväänä.

Onneksi on ollut pari aurinkoista ja tuuletonta iltaa, sopivia
lenkkisäitä. Täytyy kaivaa kohta pyörät esille.
Toivotaan, että ne lumisateet oli nyt tässä ja aurinkoa
esille!
 Mukavaa viikonloppua toivottelee Eeviregina.

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Pääsiäinen


Rahkapiirakat on leivottu ja kukat ja suklaamunat hankittu.
Pääsiäinen on rauhallista aikaa. Ei käydä missään kylässä
eikä meillä käy kukaan. Naapureitakin moikataan sopivan
matkan päästä. On tämä todella outoa aikaa!
 



Onneksi ruokakaupastakin saa kivoja kevätkukkia!


 Alkuviikosta näin anopin pihalla ensimmäiset sinivuokot!
Ja eilen pihaa siivotessani yllätyksekseni myös omalla
pihalla kukkii ensimmäiset sinivuokot. Muista kukista
ei näy vielä piippoja enempää.


 Pääsiäisen aika taitaa mennä yhtä hiljaisesti ja samalla kaavalla
kuin viime viikotkin. Ehkä käydään jossain ajelulla, termari
mukana. Mutta alkaa kyllästyttää nämä maisematkin, kun ei
ole vielä vihreää missään! Paitsi terasseilla.


OIKEIN RAUHALLISTA JA MUKAVAA PÄÄSIÄISEN
AIKAA TEILLE KAIKILLE!
                                           Eeviregina.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Sipulikukkia ja muuta












Terveisiä Jokirannasta!
Yritän ajatella niin, että eletään sitä tavallista elämää, arkea jota
on eletty ennen koronaakin. Vaikka ollaan poikkeusolosuhteissa,
luonto puskee vihreää (ainakin jo etelämmässä),  linnut laulaa, 
joella jäälautat seilaa kohti merta ja kellotkin siirrettiin jo kesään!


Mieli on silti maassa tämän katastrofin takia. Eipä taideta kausitöitä
aloitetta tänä keväänä. Voihan olla, ettei ovia avata koko kesänä!
Kevättöitä on silti omalla pihalla ja työpaikallakin, mutta en pysty
ottamaan työntekijöitä, joten täytyy tehdä itse ne välttämättömät ja
sen minkä jaksaa.
 

Jos tässä oikein huonosti käy töiden kausitöiden suhteen,  mulla 
on sitten kerrankin aikaa touhuta omalla pihalla. Jotain lohtua
tässäkin tilanteessa. En kylläkään tällaista syytä toivonut!
On jotenkin niin masentunut ja lamaantunut olo. Tekemistä 
olisi vaikka kuinka, mutta ei yhtään innostusta.
Ajatelkaa, jos tämä epidemia olisi tullut meille syksyn synkimpään
aikaan! Silloin olisimme vielä enemmän hukassa.


Kävin eilen työpaikalla laittamassa huppuja alppiruusuille.
Niin surullinen olo. Kukat puskee ylös, mutta kukaan ei
 ole niitä ihailemassa! Kukat nousee niinkuin ennenkin, 
vaikka kevät on kaikkea muuta kuin tavallinen.


Lampi on vielä jäässä. Eipä ole kiirettä kukkapenkkien 
siivoamiseen.
 

Tämän viikon hommia: oksista haketta saaren polulle. Pajukoiden
leikkomista ja oksien keräämistä rannalta. Autotallin peltikaton
laittamista. 
 

Keväisin laitan aina vaahtera-auliosta ja tuoksupelargonista uusia
taimia, niin tänäkin keväänä. Innostuin myös kylvämään vanhan
ajan kukkaa, mummobalsamia. Äitini laittoi sitä aina työpaikalla
museorakennusten ikkunoille. Tänään äidin poismenosta tulee jo
yhdeksän vuotta. Aika kuluu, muistot säilyy.
Nyt voikin olla niin, että saan kesällä ripotella kukkaruukkuja 
kotona joka terassille, jos työpaikka ei aukeakaan?
 

Niin, siskonpoikakin pääsi kaverinsa kanssa onnellisesti kotimaahan.
He ovat nyt karanteenissa kaksi viikkoa kotikaupungissaan ja äidit
kuskaa ruokaa ovelle. Onhan se kuitenkin turvallisempaa olla kotona,
jos sairastuu.
Näitä epidemioita on ollut Suomessa ennenkin. Tätini juuri kertoi,
että mummuni Eevi sairasti 1918-20 espanjankuumeen ja hänen
siskonsa muutamaa vuotta myöhemmin keuhkotaudin, johon myös
menehtyi. Molemmat taudit vei paljon ihmisiä.


Yritän tsempata niin itseäni, kuin teitä muitakin tällä seuraavalla
kiitollisuuslistalla, jonka luvalla kopsasin Ritalta Kieltenopen
kotiblogista. Olen niin samaa mieltä Ritan kanssa.

" Kiitollisuuslista:
- saan olla kotona
- minulla on puoliso
- läheiset ovat turvassa
- olen terve
- asumme Suomessa
- asumme omakotitalossa
-rauhallinen maalaiskylä(oma versioni)
- on ruokaa ja muuta tarvittavaa
- tv, netti, kirjat
- piha ja pihatyöt
-aikaa tehdä hyödyllisiä asioita
- aika tehdä mieluisia asioita
- ei ole velkaa mihinkään suuntaan
-on hiljaista ja rauhallista

Arvelen että monet opit ja käytänteet jäävät voimaan poikkeustilan
jälkeenkin. Tulevaisuudessa on vähemmän tavallista flunssaa  kun
ihmiset ovat oppineet pesemään kätensä.
Monet tekevät etätöitä joiden ansiosta liikenne vähenee ja
arkielämä helpottuu."
Lisäisin vielä että ehkä tämä hillitsee myös matkailua ja 
liikkuisimme enemmän kotimaassa kuin lentäisimme kauas.
 

Nämä viimeiset kuvat Rytikarilta. Vielä menee muutama hetki,
ennenkuin täällä uidaan ja veneillään.

Ensi viikon tavoite olisi siivota vintin työhuone. Se on kuin
pommin jäljiltä. Paljon tavaraa on lähdössä kirppikselle.
Puutarhakirjoja on nyt myös hyvä aika selailla, jos tulee
kylmempää ja luntakin vielä sataa.
                                               Koetetaan pärjäillä! Eeviregina.