Palava rakkaus.
Ihan ällistyttävän nopeasti on tämä heinäkuu kulunut.
Viimeisiä päiviä jäljellä. Mun aikani on kulunut hyvin
tiiviisti töissä.
Rytikaria heinäkuussa 2015.
Iltaisin ollaan käyty merenrannassa ihailemassa auringon-
laskuja, pakastettu mansikoita ja tehty jokailtainen kierros
pihan kukkapenkeillä. Monia ystäviä ja sukulaisia ollaan
tavattu ja anopin synttäreitä vietetty.
Takapihan polulla saniaista ja rentoakankaalia.
Harjaneilikat, ritarinkannukset ja palava rakkaus
kukkivat parhaillaan.
Ihanuus.
Pionit olivat upeita, harmi kun ne kukkivat niin
vähän aikaa. Isän pihalla leikkasin kaikki Sarah
Bernhardit sateesta pois ja vein työpaikkani
kahvilaan.
Ritarinkannukset ja ukonkellot?
Korkeuksiin kurottava.
Neilikkaruusu.
Oman maan mansikat.
Olen istuttanut tavallista ja ahomansikkaa omalla
pihallani kukkapenkkeihin perennojen sekaan.
Lähes joka ilta käyn keräämässä sieltä kypsät pois.
Kurjenpolvea ja muuta.
Angervoja.
Tässäkin penkissä olisi perkaamisen paikka.
Angervojen lisäksi kasvaa purppurapunalatvaa
ja viiruhelpiä, joka on vallannut ukonhattujenkin
paikan.
Takapihan alueelle on kohoamassa puuvaja, josta
kuvia ehkä ensi kerralla.
Sitä ennen nautitaan siskon ja lapsiensa seurasta ja
vapaapäivistä heidän kanssaan. Mitä lie kivaa me
keksitäänkään!
Hyvää loppukuuta ja elokuun alkua!
Eeviregina.